PiipPiip

Äänimerkki. Elossa ollaan. Arki on ollut viime viikkoina ihan kamalan kiireistä! Me ollaan podettu flunssaa jo reilu kaksi viikkoa. Lisäksi on ollut vanhempainiltaa, terveystarkastuksia, yhdet synttärit, Saimin sydänkontrollia sun muita pakollisia menoja, jotka helposti sotkevat arjen rutiinit.

Pienten tyttöjen vahtimiseen menee nykyään uskomattoman paljon aikaa. Neidit konttaavat kauheaa vauhtia, nousevat seisomaan ja ulottuvat näin jo joka paikkaan. Oikeita tuholaisia. Ensi kuussa neidit täyttävät jo 1-vuotta.Aika hurjaa vai mitä?

 Aiinä muutamia otoksia meidän syyspäivistä. Toivottavasti aikaa löytyy taas pian bloggaamisellekin.

Pikainen apu imupulaan

Tässäpä nopea ja helppo vinkki, mikäli tarvitsisit lisää imuja kestoihin nopeasti ja nurkissa pyörii pieneksi jääneitä flanelletteja.

1. Flanelletista siivekkeet pois. NiksNaks!

2.Valitaan kiva trikoo (tai muu kangas). Tämän vaiheen voi jättää välistäkin, jos imut kelpaavat valkoisena.

3. Surautetaan saumurilla trikoo kiinni flanellettiin, sinne ulkopuolelle.

4. Ihastellaan uutta imua ja täytetään sillä vaippa.

Saumurini ei tykännyt flanelletin toisen pään ompelusta, jossa läppä on kiinni. Se kohta on melko paksu, joten hyppytikkiä on havaittavissa. Trikoot kaivelin taas tilkkulaatikosta. :)
 
Tämä oli todellinen pikapostaus, joten en juurikaan ehtinyt panostaa kuviin tai ohjeisiin. Toivottavasti asia kuitenkin tuli ymmärretyksi. :)

Arki lähti rullaamaan

Viime viikolla meillä koittia paluu arkeen. Mies palasi töihin kesälomaltaan ja esikoinen aloitti koulun. Siinäpä oikeastaan syy yli viikon mittaiseen blogitaukoon. Aika ei yksinkertaisesti ole riittänyt mihinkään ylimääräiseen. Tai oikeastaan paljon "pakollisiakin" asioita on jäänyt tekemättä.

Saimi ja Kerttu ovat oppineet konttaamaan, joten tämän äidin täytyy olla valppaana jatkuvasti. Tytöt ovat melko ehtiväisiä... Viime viikolla kävimme taas keskoskontrollissa sairaalalla. Tämä olikin viimeinen, sillä tytöissä ei ollut mitään moitittavaa. Kaikki oli kunnossa ja kehitys oli ikätason mukaista. Ensi kuun alussa olisi taas Saimin sydänkontrolli. Toivotaan, että sieltäkin saadaan hyviä uutisia.

Helteiden myötä teimme paluun kestoiluun. Tässä välissä oli useamman kuukauden tauko ja käytimme pelkästään kertakäyttöisiä vaippoja. Nyt kuitenkin ollaan siirrytty taas päiväkestoilemaan ja mielessä pyörii myös ajatus yökestoilusta. Ompelut ovatkin olleet lähipäivinä lähinnä kestoihin liittyviä. Olen päivittänyt meidän imuvarastoa ja korjannut muutaman rikkinäisen kuorivaipan.

Nyt taas lapset kutsuu! Palailen myöhemmin.

Arvonta suoritettu!

Arvonta on suoritettu ja onni suosi seuraavia osallistujia:

1. Pipon vapaavalintaisesta kankaasta voitti Giovanna.

2. Yllätyspalkinto taas lähtee Hiipille.

Laittelen voittajille viestiä kunhan ehdin. :)

Onnea voittajille!

Kirppislöytöjä

Hieman kirpputorilöytöjä viime viikolta.

Näin kivoja mekkoja tarttui mukaan.

 
Oikeanpuolimmainen pääsikin suoraan käyttöön. Toiset kaksi ovat vielä hieman isoja.

Pitkähihaiset paidat päätyvät vielä kaappiin odottelemaan tyttöjen kasvamista. Tuo shortsihaalari oli kokoa 62 ja arvoin kauan, että otanko vai en. Onneksi nappasin sen kuitenkin mukaan. Mahtuu vielä meidän kääpiöille ja on mukavan viileä päällä.

Huomenna arvotaan!

Vielä ehtii osallistua arvontaan!

Liian helppo hame

Perjantaina nappasin kirpputorilta mukaani kukkakuvioisen kapan ja salusiinin. Tänään salusiinista muotoutui hävyttömän helppo hame meidän ekaluokkalaiselle.

Ompelin salusiinin päät yhteen, leikkasin tankokujan pois ja surautin resorin tilalle. Röyhelöt olivat verhossa jo valmiina.

  

Helppoa ja halpaa. Verhot nimittäin kustansivat yhteensä vain euron. :)

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen

Vaikka kesä alkaa olla ohitse, ompelin Niilolle vielä muutaman t-paidan. Nämä kankaat ovat ostamistani tilkkupusseista, jotka olen bongannut fb:n kangasryhmistä.

Jostain syystä muiden tilkut ovat paljon inspiroivempia kuin omat.....

Viimeiset nallet

Viimeinen tilkku nalletrikoota päätyi koristamaan näiden shortsien taskua.

Ruskea kangas on Myllymuksuilta tilattua bambujoustissa. Sopivan viileää ja ohutta helteille.

Tällaisen kolmevuotiaan saaminen sovituskuviin on muuten melkoinen haaste. Tai lähinnä se, että äiti kestäisi kameran kanssa perässä. :)

Tässä siis tärähtäneitä ja heilahtaneita kuvia Niilosta housujen kanssa.

Tilasin kangasta 0,5 metriä ja käytin sen t-o-d-e-l-l-a tarkkaan. Näihin kaikkiin se riitti:

Olen tyytyväinen aikaansaannoksiin. Kaikki tulivat tarpeeseen.

Äidin on tehtävä mitä äidin on tehtävä

Korjaatteko te paljon vaatteita? Itse yritän petrata tässä asiassa. Usein omat korjausompeluni tahtovat kuitenkin jäädä  ompelukasan pohjalle, kunnes huomaan korjattavan vaatteen olevankin jo käyttäjälleen liian pieni.

Nämä Plastisockin housut ostin joskus käytettynä meidän Niilolle. Ne olivat jo meille tullessaan melko käytetyt. Näistä on kuitenkin muototutunut sekä äidin, että pojan suosikkihousut. Olikin melkoinen katastrofi, kun huomasin polvien reikiintyneen ja lahkeiden jääneen hieman liian lyhyiksi. Onneksi hätä keinot keksii ja niinpä nappasin pöksyt ompelupöydälle.

Saksin kulahtaneet ja lörpähtäneet resorit lahkeista pois ja ompelin uudet, pidemmät niiden tilalle. Polviin surautin paikat siksak-trikoosta.

Näin housut saivat lisää käyttökertoja. Saa nähdä olisiko näistä säästettävää vielä kaksosillekin. Eihän näistä enää pyhähousuiksi ole, mutta kotipihan hiekkalaatikolla toimivat mainiosti. Siksak-trikoo muuten sopii mielestäni kivasti tuohon housujen sirkusaiheeseen.

Eilen ommeltujen paitojen jäljiltä nalletrikoota jäi pienen pieni palanen, joka päätyi tänään poikasemme boksereihin. Kankaasta jäi vielä jäljelle yksi ehjä nallenkuva, jolle tiedänkin jo paikan.

Nämä ihanat neitokaiset täyttävät tänään jo 9kk. Ei voi kun ihmetellä ajan kulkua. Niin nopeaan, liian nopeaan, lähestyy vauvavuosi loppuaan.

Pertsoja

Tässä Pertti Peruspaidat, joista eilen puhuin. Ihanat kuosit eivät seurakseen kummoisia kaavoja tarvitse. Hyvin istuvat peruspaidat kun tulevat aina tarpeeseen.

Pitkähihaiset paidat ovat kokoa 86cm ja menevät varastoon odottelemaan kaksosten kasvamista. Kärpässieni kangas on possupussin antia ja nostalgisen nalle-trikoon tilasin Verson puodista. Pinkit resorit tekivät retrosta kankaasta kivan tyttömäisen.

Kärpässieni-paidan kaveriksi minun on pakko ommella punainen velourhame. Jostain syystä sain paitaa ommellessani sellaisen vision.

Niilo taas sai samaisesta kankaasta t-paidan ruskeilla resoreilla ja tikkauksilla. Koko on noin 98/104cm. Tähän paitaan on tulossa kaveriksi myös shortsit, kunhan vain ehtisin ne toteuttaa.

Arvonta!

Viimeinkin on koittanut aika suorittaa Tuplajutun ensimmäinen arvonta. :)

Kommentoimalla olet mukana yhdellä arvalla, lukijana (tai siksi liittymällä) kahdella ja tykkäämällä facebook-sivuista saat vielä mahdollisuuden kolmanteen arpaan.

Sitten niihin palkintoihin....

Arvon kaksi palkintoa.

1. Trikoopipo vapaavalintaisella kankaalla. (kuvan pipot vain esimerkkejä)

2. Yllätyspalkinto, joka jääköön vielä arvoitukseksi. :)

Arvonta suoritetaan viikon päästä maanantaina 4.8.2014.

Huom! Ilmoitathan kommentissasi monellako arvalla olet mukana. :)

Onnea arvontaa!

Nihkeää

Pakenimme lasten kanssa tänään päiväksi vanhempieni luo järven rannalle. Kuvittelin, että helle olisi siellä jotenkin siedettävämpää. Olin väärässä.

 Lähitessä nappasin mukaani (lasten lisäksi) kasan kankaita ja kaavoja. Tarkoituksena oli leikata vinopino paitoja ja ommella surauttaa ne kotiuduttua pikaisesti kasaan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan Kotiin lähtiessä minulla oli kolme paitaa leikattuna, ja ompeluinto täysin hukassa.

Tässä postauksessa pitäisi siis olla esittelyssä pino kauniita, mutta tylsiä peruspaitoja. Noh, niitä ette tule vielä näkemään, kiitos helteen ja kiukkuisten lasten.

Nyt illalla nämä leikkaamani kolme paitaa ovat kasassa, ja osin vielä resoreita vailla. Ompelu tökki pahasti, siis todella pahasti. Aivan kuin en olisi koskaan saumuriin koskenutkaan. Katsoin parhaaksi lopettaa ja painua sohvalle nollaamaan päätä television kanssa.

Nihkeää iltaa piristää tämä valloittava kuva omasta kultamurustani kalansaaliinsa kera.

Toivottavasti huomenna olisi edes hieman viileämpää....

Tractors

Metsolalta tilatusta traktorikuvioisesta joustocollegesta syntyi Niilolle huppari omalla kaavalla, koossa 98. Kangas on tosi kiva kuvioltaan, mutta jo esipesussa pintaan ilmeistyi ikävä, vaalea haituva. Saa nähdä miten kauan kangas säilyy käyttökelpoisena.

Hupun olen kaavoittanut tarkoituksella isoksi, sillä pojalla on tapana vetää huppu päähän. Liian pienet "koriste"huput ovat ikäviä ja näyttävät päähän nostettuna melko tyhmiltä. Aika peruspaita tuli tästäkin

Tällainen kuvausapuri oli mukana pihalla kun nappasin pikapikaa kuvan paidasta. Huomatkaa langanpätkä päässä. :) Uskomatonta, ensi viikolla tytöt täyttävät jo 9 kuukautta.

"Yksin Nestori jäi kuten norppa..."

Melko usein käy niin, että sytyn jollekin kankaalle/kuosille vasta sitten kun on jo liian myöhäistä. Näin kävi Nestori&norppa-trikoon kanssa. Onneksi kuitenkin ostamassani "possupussissa" oli pieni, hankalan muotoinen palanen kyseistä kangasta.

Eilisen illan suunnittelin, mittailin ja mallailin. Pohdin, kuinka saisin palasta toimivan vaatteen ja hyödynnettyä sen mahdollisimman tarkkaan. Kokeilin erilaisia kangasyhdistelmiä, mutta lopulta päädyin yhdistämään kuvion tuttuun ja turvalliseen mustaan.

Resoriksi valikoin melkein samansävyistä keltaista kuin kuosissakin. Täsmälleen samaa sävyä ei varastossa ollut, mutta mielestäni käsintehdyn vaatteen ei tarvitsekaan olla täysin mätsäävä. Kokoa paidalla on 104cm ja kaava on oma.

Paidan takakappale on kokonaan musta. Sinne ei norppia tai Nestoreita enää riittänyt.

Hihansuihin laitoin pitkät, käännettävät resorit, jotka lisäävät kivasti vaatteen käyttöikää. Tilkkujen käyttämisestä tulee kyllä tosi hyvä mieli! :) Eipähän mene mitään hukkaan.

Rakkaista rakkain

Jos saisin valita yhden materiaalin, josta joutuisin ompelemaan loppuelämäni, olisi se ehdottomasti puuvillakangas (mieluiten kierrätetty ja retrokuosinen). Monipuolisuutensa takia se on materiaaleista sydäntäni lähinnä, vaikka nykyään ompelukset tuppaavatkin usein olemaan trikoota tai muuta joustavaa materiaalia. Joustamattomuus ei kuitenkaan ole ongelma.

Tänään tartuin pitkästä aikaa vanhoihin, kirpparilta ostettuihin lakanoihin ja tyynyliinoihin, ja surautin Niilolle niistä shortsit.

Raidallinen kangas on tyynyliinasta ja sydänkangas taas tarkoin varjeltua, vanhaa pussilakanaa.

Taskuihin tein huolettomat tikkaukset, varuiksi kahteen kertaan.

Housuista tuli mieleiset sekä äidille että pojalle. Yritän saada sovituskuvia kunhan malli on yhteistyökykyisellä tuulella. :)

Onko sinulla suosikkimateriaalia ompelussa, neulonnassa tai vaikkapa pukeutumisessa?

Pieniä juttuja

Siis joo... Yritin kertoa tähän hieman meidän viikonlopun touhuista ja kuulumisista, mutta ilmeisesti kello on jo liikaa eikä ajatus kulje. Uimista, hellettä, ystäviä, perhettä.... Siinähän sitä jo onkin. :) Mansikoita, kiukkuisia vauvoja (helle tekee tehtävänsä), ruhjeita ja kolhuja. Sitä normaalia lapsiperheen kesäelämää.

Aamulla vanhempien lasten ollessa isovanhempiensa kanssa mökillä uimassa, tekaisin meidän viimeinkin päiväkuivaksi oppineelle Niilolle bokserit. Näistä tuli oikein hyvät ja toimivat. Tulen tekemään näitä taatusti lisää.

Tilaustyönä syntyi asuja nukelle. Nämä nähdessään meidän Hilmakin tilasi nukeilleen (ja pehmoleluilleen) kokonaisen vaatekomerollisen erilaisia asuja.

Kaavat piirsin itse asiakkaan antamien mittojen perusteella. Varsinkin housujen kaavaan olen todella tyytyväinen. :) Pyrin tekemään vaatteet sellaisiksi, että pienenkin lapsen olisi helppo pukea ne nukelle. Siksi en laittanut nappeja tai neppareita vaan joustavat resorit

Varsinkin tästä peurasetistä tuli omasta mielestäni todella kiva.

Hilman nukke sai toimia sovitusapurina.

Possuja pussissa

Viime viikolla minulle kotitutui possupussi, jonka huusin itselleni kangashamstereista. Se sisälsi yli 13kg kangasta. Melkoinen määrä kieltämättä. Suurin osa kankaista oli trikoota, velouria ja joustista. Resoreitakin löytyi mukavat pätkät. Kangaspalat olivat osa melko pieniä, mutta lastenvaatteisiin oikein sopivia.

Tätä korttelit-rikoota oli palanen säkissä. Siitä riitti mukavasti paidan etukappaleeksi ja taisipa jäädä palanen vielä myöhemmin käytettäväksikin. Myös hihojen kangas on kyseisestä säkistä.

Ompelin yhteen taloon kaksi ikkunaa ja lisäsin punaisen tähden "taivaalle". Kokoa paidalla on n. 98/104cm ja kaava yllätysyllätys itse väkerretty.

Tämä joustofroteinen mekko on ollut kesken pienen ikuisuuden. Eilen viimein surautin puuttuvat resorit paikalleen. koko oli muistaakseni 68cm ja kaava oma. Kankaan tilasin joskus Metsolan ystävämyynneistä.

Sama kaava eri koossa

Eilen illalla ompelin vanhimmalle neidille collegehousut samaisella uusimman OB:n kaavalla, jolla toteutin ruskeat joustofroteehousut muutamaa postausta taaksepäin. Näissä housuissa kokona on 122cm.

Taskuihin käytin taas tilkkulaatikon aarteita. Tällä kertaa tuhoutui maatuska-college. Resoriksi valitsin pinkkiä, ja anopilta saadusta nyörikasasta löytyi värikäs nyöri, joka sopii housuihin mahtavasti. Leikatessani en lisännyt leveyteen ollenkaan saumavaroja ja se oli oikea ratkaisu. Näin housuista tuli mukavan tyköistuvat ja kapeat.

Aluksi tyttö nyrpisteli housuille, mutta lämpeni kuitenkin pian. Fiilis on äidilläkin vain "ihan ok". Ei näistä ihan superkivat tullut, mutta tulipahan tehtyä.

Hyväntekeväisyyttäkö

Käykääpä jokainen lukemassa Outi Les Pyyn bloggaus "kierrätystä vai dumppausta".

En varmaankaan ole ainoa, joka on kuvitellut olevansa suurikin hyväntekijä kun on roudannut vaatekasseja vaatekeräykseen. Itse ainakin voin myöntää, etten aiemmin ole suonut ajatustakaan siihen, mihin vaatteet keräyksen kautta päätyvät. Onneksi Outi on kirjoittanut aiheesta ja saanut varmasti monet ajattelemaan asiaa tarkemmin.

Samistelumekko

Oman mekkoni kankaan jämistä syntyi vielä hihaton liivimekko koossa 74cm. Voidaan sitten samistella toisen kaksostytön kanssa. :) Joskus lastenvaatteiden kirkkaat kuosit alkavat tympiä ja silloin voi vauvalle pukea vaikkapa tällaista.

Kuten kuvasta näkyy, oli mekko kuvaushetkellä vielä silittämättä. :) Kaavana käytin itse piirtämääni liivimekon kaavaa.

Ho-ho-housut

Aikainen mato linnun nappaa... vai mites se meni. Ystävät ja tuttavat kyselevät monesti, että millä ajalla ehdin ommella. Neljän lapsen kanssa se ei tosiaan aina ole ihan niin yksinkertaista. Aamut ovat oikeastaan parasta aikaa. Viime viikolla heräsin eräänä aamuna 4.30 imettämään, ja syötettyäni vauvan siirryin ompelukoneen ääreen.

Tänään nousin sängystä 6.00 ja sain ommeltua yhdet housut alusta loppuun. Käytin pitkästä aikaa muuta kuin omaa kaavaa.

Housut ovat joustofroteeta ja kaava uusimmassta Ottobresta. Kangasta oli juuri ja juuri housuihin riittävä palanen ja toisen taskukappaleen jouduinkin jo tekemään toisesta kankaasta. Se ei tosin haitannut, vaan tekee tylsistä perushousuista hieman spesiaalimmat. :)


Lähtipä päivä mukavasti käyntiin.